2. LUUKKU: Minä esteratsastajana 2/2

MINÄ ESTERATSASTAJANA 2/2 : Syvällisempää pohdintaa siitä, MILLAINEN esteratsastaja minä olen

|Esimerkit Saarasta.|

Itse en pidä itseäni millään tavalla hyvänä esteratsastajana, jonka takia ihmettelen, kun mm. ratsastuksenopettajani mukaan minulla on hyvä hyppytyyli...

Kesä 2012, Vodi

Esteratsastajana olen aika arka. En tykkää yhtään mennä korkeampia esteitä tai tiukkoja teitä. Erikoisesteissä en näe ongelmaa, mutta sarjat ja innarit ovat ihan hirveitä. Okseritkin ovat aika hankalia, kun hyppy pitenee. "Hahmottamista auttavat" ponnistuspuomit vain häritisevät, joten mielummin menen ilman niitä.

Kesä 2012, porttieste?

joulukuu 2012, okseri

Olen todella huono näkemään etäisyyksiä, ponnistuspaikkaa ja sitä aikooko poni hypätä vai ei. Minulla on yleensä ollut onni matkassa ja hypyt ovat onnistuneet. En oikeastaan muista kuin kerran tiputtaneeni puomin (, joka sekin oli 60-70cm kisoissa muurin päällä...) ja kolme kertaa tippuneeni esteellä (1xMimmillä & 2x Saaralla) , joista kaksi oli juuri innarilta... Niistä mainitsin jo edellisessä postauksessa, joten ei niistä sen enempään.

Näistä kisoista (60-70cm)  muurieste tippui, jonka takia tuli 4vp. Ei ole kuvassa oleva este.

Sen lisäksi, että olen arka, enkä hahmota esteitä ollenkaan olen kuitenkin päättäväinen ratsastaja. Haluan, että poni menee juuri sitä vauhtia ja siitä kohtaa mistä mie haluan. Mikä tosin on hieman ristiriitaista, kun en kuitenkaan näe onko vauhti sopiva ja mistä kohtaa poni ponnistaa... Mutta, kuten aiemmin mainitsin, niin yleensä hypyt ovat silti onnistuneet hyvin.  Osittain siitä on ehkä ihan hyötyä, kun en näe milloin poni aikoo hypätä, niin ainakin odotan kunnes poni itse hyppää enkä mene itse hypyn edelle (?).

talvi 2012

Kun kuvaan hyppääviä ratsukoita yleensä myös näen askeleet ja hyppypaikan, mikä helpottaa kuvien ottamista huimasti.Tosin en näe hyppypaikkaa, jos askeleet eivät istu, jolloin yritän vain räpsäistä jokun kuvan. On hieman outoa, että näen askeleet ja hyppypaikan, jos kuvaan, mutten jos itse hyppään... Vauhti varmaan vaikuttaa?

Kuvassa esiintyy Tara ja Saara. Hyppykuvassa näin ponin askeleen ja hyppypaikan, toisin kuin kieltokuvassa en nähnyt.

Hypätessä ajattelen vain ponin ohjaamista esteelle, jonka jälkeen tulee hyppy, jota en sen enempää ajattele. Lähestyn estettä kevyessä istunnassa, jonka jälkeen pari askelta ennen estettä, istun tiiviisti satulaan ja odotan hyppyä. Hyppy tulee, jonka jälkeen menee hetki, että näen mihin olen menossa ja sitten jatkuu. Mukautumiseni esteillä on muuten ihan ok, mutta jos poni tekee jotain asiaan kuulumatonta (= kieltää) en pysy selässä. Hyppäämisessä olisi paljon kehitettävää mm. käsien asennossa ja mukautumisen suuruudessa, mutta näin vähällä esteiden hyppäämisellä se ei taida oikein onnistua.

edellisessä postauksessa jo ollut kuva, jossa näkyy tilanne vuonna 2010 ja 2014.
Istunta hieman parempi, mutta este pienempi.

Nykyään en enää kisaa tai ylipäätään hypi miltei ollenkaan, koska huimaa ja silmät sumenevat. Voin silti hypätä vähän, mieluiten yksittäisiä helppoja esteitä, yksinkertaisilla lähestymisillä. Huimaus tulee siis vauhdista, käännöksistä ja hypystä (ylös ja alas). Kouluratsastuksessakin tätä esiintyy, mutta paljon paljon harvemmin ja vain jos menen kovaa ympyrällä suht pitkään.

2012 ?

Eli olen mukavuuden haluinen ja arka "esteratsastaja", joka hyppää pieniä esteitä pari kertaa vuodessa (, jos edes sitäkään) En osaisi koskaan kuvitella hyppääväni enään edes 5 esteen rataa tai yksittäisiä 60-70cm esteitä! Saatikka sitten kisata vielä esteillä! Vaikka kyllähän minä kerran olen hypännyt tunnilla yksittäisenä 80cm, useammin ratana 60cm & 70cm ja kisoissa 60-70cm, mutta enää ei onnistuisi. Ehkä sitten joskus vielä?

Vasemmalla Tara & 90cm este ja oikealla mie ja noh... puolikas este :D
Tara on harrastanut ratsastusta n. vuoden vähemmän kuin mie, mutta (kuten huomaatte) hän on selkeästi tavoitteellisempi esteillä kuin minä ja tykkää hypätä isoja esteitä, toisin kuin mie :)

Ehkä sitä pitäisi tänä vuonna hypätä vielä kerran, niin huomaisi ainakin miten on istunta muuttunut kesästä :P. Mutta kuten edellisessä luukussa jo mainitsin, niin saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan! (;

Haastan SINUT tekemään "Minä esteratsastajana 2/2" - postauksen, jossa kerrot millainen esteratsastaja SIE olet, ja linkittämään valmiin tuotoksesi tämän postauksen kommentteihin! Tai sitten voit kertoa sen hieman lyhyemmin suoraan kommenttiboksiin! Kuitenkin niin, että mie pääsen lukemaan sen ;)

P.S. Ehdotelkaa erilaisia postauksia joulukalenteriin! Kiitos ♥

HUOMISEEN LUUKKUUN!

1. LUUKKU : Minä esteratsastajana 1/2

MINÄ ESTERATSASTAJANA 1/2 :Historiaa minusta esteratsastajana

Kehitystä vai ei... Miten tässä näin pääsi käymään? (2010-2014)

Aloitin hyppäämisen (ja ylipäätään ratsastuksen) kaverini Nean shetlanninponilla Ofella. En muista tarkkaa vuotta, milloin aloitin hyppäämisen, mutta se tapahtui ratsastuksen alkuvuosina eli joskus 2007-2009 aikoihin varmaan. Olin silloin siis n. 10-12 - vuotias.

mie ja Ofe ♥

Aloittaessani hyppäämisen ensimmäinen ongelma oli se, että saan ponin ohjattua esteelle JA pääsen mukaan hyppyyn. Simple? Not to me :D Kyllä mie varmaan pari kertaa kyydissäkin pysyin ;)

Muistan ainakin kerran, kun oltiin todella iloisia, kun pysyin kyydissä :D Muistan myös sen, kun olin laukkaamassa esteelle ja Ofe lähteekin lumikasaan ja mie jään jumiin lumeen ja Ofe jatkaa matkaa... hups :D Vaikka Ofelta tulikin useasti tiputtua, ainoastaan kerran sattui hieman pahemmin. Oltiin tulossa maastoestettä (risuristikkoa) kotia kohti ja Ofe säikähti jotakin ja lähti vetämään asfalttia kohti, mutta onneksi sain ohjattua lumi-heinäkasaan. Ilmat meni pihalle ja heinä-lumikasan alla olikin jäätä... Sattui, muttei onneksi sen käynyt sen pahemmin.

tää oli ainut hyppykuva minkä löysin alkuvuosista :) © Nea

VUOSI 2010

Ofen ratsastamisen ohella aloitin vuonna 2010 myös ratsastuksen Vipelentallilla ja samana kesänä pääsin jopa hyppäämään. Kuka arvaa kenellä hyppäsin ensimmäisenä Vipskussa? Ylläri pylläri Saaralla tietenkin! Menin pieniä esteitä ravissa ja laukassa. Hyppäsin myös mm. Ilolla (RIP).

2010

Ensimmäisiä hyppyjä Saaralla (kesä 2010) 

Saara, kesä 2010

Ilo 2010

VUOSI 2011

Vuonna 2011 jatkoin hyppäämistä myös muillakin hevosilla Saaran ja Ofen lisäksi. Hyppäsin mm. Mimmillä. Jopa kerran tipuin Mimmiltä innarilta, kun Mimmi ei aluksi aikonut hypätä, mutta hyppäsi sittenkin... Siitä on hieno videokin, jossa serkkuni sanoo ennen hyppyä, että antakaa, kun Kata näyttää mallia :D

Ofe, kesä 2011

Saara, kevät 2011

kisätreenejä Mimmillä, kesä 2011

Osallistuin jopa estekisoihinkin vuonna 2011! Saaralla ja Mimmillä ristikkoluokkaa. Mimmillä 4 virhepistettä, ensimmäisen esteen ohituksesta, Saaralla toisesta puhdasrata, mutta toisesta hylätty satulasta suistumisen vuoksi.

VUOSI 2012

Vuonna 2012 Vipeleessä oli estepainoitteinen ratsastusopettaja, joten tuli hypättyä paljon erilaisia esteitä kaikkine pelokkeineen. Esteiden hyppääminen rupesi olemaan kivaa. Hyppäsin Vipeleellä Saaran lisäksi mm. Mossella, Vodilla ja Esterillä. Nyt, kun hyppättiin useammin, niin myös estekorkeudet nousivat vähitellen. Hyppäsin myös kyseisenä vuonna korkeusennätykseni Suomenhevosruuna Mooserilla. Esteen korkeus oli 80cm ja se on vieläkin korkein hyppäämäni este (ei ole kuva materiaalia, vain video). Saaralla korkein hyppäämäni este oli 70cm.

Saaralla esteitä kesällä 2012

Laikukas poni on Vodi, ruskea suokki on Mosse ja vaalea hevonen on Esteri (2012)

Kisasin myös Saaralla aika paljon esteillä(kin) ja ansaitiin sopivasti ruusukkeita. Suurimmaksi osaksi menin n.60cm luokissa, mutta menin kerran myös 60-70cm luokan.

eka kuva 60-70cm kisoista, toka kuva 60cm kisoista ja viimeinen vuoden viimeisistä kisoista (C-merkin esteosuudesta)

 Hyppääminen oli kivaa. Sain ylitettyä itseni hypätessäni korkeusennätykseni ja osallistumalla 60-70cm luokkaan. Voitin jopa kerran!
 Valitettavasti taustalla oli pientä huimaamista, varsinkin ratoja ratsastaessa ja ongelmia esteiden hahmottamisessa, mutten antanut sen paljoa haitata... Kunnes yhdellä estetunnilla hypättiin n. 70cm esteitä ja silmissä rupesi sumenemaan niin pahasti, etten nähnyt miltein mitään innarille tultaessa, ja poni huomasi tilaisuutensa tulleen ja kielsi sarjaesteen keskellä, jolloin mie lensin esteen yli voltilla selälleen esteen toiselle puolelle. Jatkoin tuntia normaalisti jatkaen hyppäämistä, kunnes tapahtui sama sumentuminen pystyesteellä, jolloin tulin taas alas... Loppu tunti meni hyvin, hyppäsin pari estettä vielä, jonka jälkeen lopetin hyppäämisen. Silloin tajusin, ettei tuo silmien sumeneminen ole kauhean turvallista hypättäessä, joten vähensin esteiden hyppäämistä ja lopetin kisaamisen C-merkin estekokeeseen, jonka voitin. Voittamiseen on hyvä lopettaa, vai mitä? Jatkoin siis tunneilla hyppäämistä aina välillä, mutta en ole sen koommin kisannut esteillä.

VUOSI 2013

Vuonna 2013 hyppäsin tasan kaksi kertaa. Kesällä leirillä puomitunnilla hypättiin yksi este, jonka jälkeen hyppäsin siskon pitämällä tunnilla pieniä esteitä, joista isoin oli n.60cm. Hyppääminen ihan kivaa vaihtelua, mutta ei yhtään isompia esteitä tai hankalia teitä, kiitos. Se 60cm este lähestyttäessä näytti todella isolta, mutta tunnin jälkeen maasta katsottuna ei se ollutkaan niin iso.

Kesäleirin pikkueste

 VUOSI 2014

Tähän asti olen hypännyt kerran kesällä. Hyppäsin olevinaan esteen pari kertaa. Jälkikäteen katsottuna este on todella säälittävän kokoinen ja huomaa kuinka taso on laskenut. Mutta hyppääminen oli silti kivaa, vaikka olihan se todella hassua hypätä pitkästä aikaa.

 Aika ajoin miun tekisi mieli mennä hyppäämään, mutta sitten en kuitenkaan saa aikaiseksi ilmottautua estetunnille/ hypätä vaparilla. Viime perjantaina menin tunnilla puomeja ja hymy nousi huulille, kun poni otti isompia askelia ravi-laukkapuomeille, tuli ihan estetunnit mieleen. Tänä vuonna saatan joku päivä vielä hypätä, jotain pientä, tai sitten se jää ensi vuoteen... Sen näkee sitten!

VUOSI 2015

Vuosi 2015 on vielä kaukana tulevaisuudessa, mutta toivon, että hyppäisin ensivuonna ehkä hieman enemmän kuin tänä vuonna... Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan! Eihän sitä tiedä vaikka hyppäisin ensi vuonna taas 70cm kisoissa! Maybe not... :D

Yleisesti menneistä vuosista:

Paljon on tapahtunut ja paljon olen muuttunut esteratsastajana! Suurin muutos tapahtui vuonna 2012, niin positiivisessa, kuin negatiivisessa. Hieman harmittaa esteiden jääminen pois, mutta ilman sitä en olisi tässä vaiheessa kouluratsastajana, vai olisinko?

Tässä tiivistys neljästä kuluneesta vuodesta esteiden kannalta!

Lopuksi vielä haastan SINUT, tekemään tälläisen postauksen "Minä esteratsastajana 1/2", jossa kerrot historiasi esteratsastajana! Voit tehdä tämän vaikka olisit kouluratsastaja, mutta jos et ole koskaan hypännyt yhtäkään estettä voit toki soveltaa :D
P.S. Linkitä oma "Minä esteratsastajana 1/2" postauksesi tämän postauksen kommentteihin, niin minä pääsen lukemaan sen! :) Tai sitten kerro kommentiin ihan lyhyesti, oma esteratsastushistoriasi!

HUOMISEEN LUUKKUUN!