19.12.14

19. LUUKKU: 55 faktaa minusta ja Saarasta

Hei, pidempään lukeneet saattavat muistaa, että olen tehnyt tälläisen ennenkin. Edelliseen faktapostaukseen pääset painamalla  >tästä< .

1.) Meidän yhteinen taival alkoi vuonna 2010, kun aloitin ratsastamaan Vipskussa.



2.) Ensivuoden puolella meidän "yhteistä taivalta" tulee kuluneeksi 5-vuotta!

3.) Olen mennyt ponilla koulua, esteitä ja maastossa + ilman satulaa ja ollut kuvattavana mm. pellolla.



4.) En ole päässyt uittamaan ponia.

5.) Ennen tipuin usein, kun poni vähääkään pelleili.

6.) Nykyään tipun harvemmin. (kop kop)

7.) Viimeisen kolmen vuoden aikana olen tippunut Saaralta kolme kertaa.

8.) Meidän ensimmäiset yhteiset kisamme olivat vuonna 2011.

viimeinen perusmerkki. 2012?


9.) Kisaamisemme ovat sujuneet aika hyvin...

10.) Ollaan ponin kanssa ansaittu kaksi voittoa. (C-merkin este- ja kouluosuudesta, 2013)





11.) Kerran tipuin ponilta estekisoissa. (Enkä edes esteellä...)

12.) Paras tulos koulukisoista oli vuonna 2013 C-merkin kouluohjelma 65% (voitto)

hianot nutturat :D Noo on meillä sentäs valkoset kuminauhat (;


13.) ,joka oli myös ensimmäinen rata, josta sain prosentit :)

14.) Tämän vuoden parhaat prosentit oli 7.1.2014 ensimmäinen Helppo B:n KN Special 60,8%



15.) ... Jonka jälkeen ratsastus vähentynyt --> oma istunta on huonontunut ja prosentit ovat vain laskeneet.



16.) ... Mutta on myös pieniä onnistumisen pätkiä tullut!


17.) Viimeisin rata oli jo 60%, eli parempaan päin ollaan menossa?


18.) Ollaan Saaran kanssa käyty kahdissa ulkopuolisissa kisoissa, jotka molemmat olivat Raijan tallilla.


18.) Vuonna 2012 tutustuin enemmän esteiden maailmaan ja hyppäsin jopa erikoisesteitä  ja hieman korkeampia esteitä Saaralla.



19.) Saara on tunnetusti estetykki, joka kieltää varmasti, jos ratsastaja ei ole päättäväinen tai muuten vain perillä asioista.

Miusta & ponista ei ole kieltokuvaa, joten anteeksi Tara :D P.S. Tara sentään pysyi kyydissä!


20.) Miulla Saara on kieltänyt viiden vuoden aikana kaksi kertaa...

21.) ... Joilta molemmilta menin tippumaan... :D

22.) Meidän paras tulos estekisoista oli vuonna 2013 C-merkin esteosuus (jaettu voitto) ...

anteeksi laatu, videosta otettu...


23.) ... Johon oli hyvä lopettaa kisaaminen esteiden osalta.

24.) Viimeisen kahden vuoden aikana olen hypännyt Saaralla max. 5 kertaa (?) ...

25.) ... Joista vain yhdestä kerrasta miulla on kuva.



26.) Saara rakastaa maastoa ja esteiden hyppäämistä...

Poni maaston jälkeen loppukäynneissä


27.) ... Joten on valitettavaa, etten pysty nauttimaan niistä hänen kanssaan. (Onneksi Vipskussa on muita, jotka sitten hyppivät ja menevät ponilla maastoon!)

28.) Vuonna 2013 Saara rupesi olemaan ajoittain todella kiva ravissa ja laukkakin kehittyi, vaikka eteenpäin pyrkimystä tarvittiin vielä paljon lisää.

Kesä 2013
29.) Tänä vuonna laukka on parantunut huimasti ja poni on pidempiä pätkiä peräänannossa...



30.) ... Mutta ravi on huonontunut ja poni kulkee vain ajoittain lyhyitä pätkiä peräänannossa...



31.) Olen ostanut Saaralle valkoisen kisahuovan ja pinkin yleishuovan.

32.) Meidän piti siirtyä tänä vuonna aluekisoihin...



33.) ... Mutta treenimäärän vähentyessä oma istunta huononi, eikä siirrytty eteenpäin, vaan taaksepäin...

34.) ... Mutta nyt onneksi ollaan kehitytty myös takaisinpäin.

35.) Saara on ahne pikku possu ja rakastaa kaikkea syötävää :3

36.) Saaralle tulee aina talveksi harjaan "kalju kohta" loimesta :<

37.) Kisoihin laitan Saaralle 7 nutturaa.

kuvassa toinen kisaaja, mutta miun tekemät nutturat näkyy hyvin (:


38.) Kisatilanne on ainut milloin uskallan kävellä tallin pihalta kentälle/maneesiin...

39.) ... Muuten se on minulle todella ahdistavaa.

...jonka takia ihmettelenkin miten se on tallentunut kameralle ja vielä ilman satulaa... :D
40.) Ollaan oltu ponin kanssa erilaisissa kuvaustilanteissa ja yleensä kuvaajana on ollut Mirkka.


41.) ... Mutta myös monet muut ovat kuvailleet meitä (mm. sisko & Tara)



42.) Saaralla on inhottava tapa, jonka takia kaverit kutsuu häntä pikku piruksi/p*skiaiseksi...


sen takia meillä onkin kisoissa punainen rusetti!

43.) ... Saara siis saattaa yht'äkkiä peruuttaa ja ruveta potkimaan muita ratsukkoja...

44.) ... Jonka takia olen oppinut pitämään oman tilan ratsastaessani

45.) Onneksi poni ei ole potkinut minun sillä ratsastaessa kuin kerran

46.) Saara omaa suloisia tapoja...

47.) ...Saara nostaa jalan, kun menet jalan viereen ja sanot nosta (tai anna tassu, niin kuin mie aina välillä teen :D)...

48.) ... Kun rupeat harjaamaan häntää ja pitelet sitä sivussa, poni rupeaa kannattelemaan sitä itse...

49.) Ja, kun tuot suitset, poni rupeaa haukottelemaan ja avaa suunsa kuolaimille...

50.) ... Lisäksi, jos haet ponia (syksyllä/talvella) viimeisenä tarhasta, poni on olevinaan hurja ja viskoo päätään ja saattaa jopa ottaa pari raviaskeltakin... suloisuus :3

51.) Vaikka "yhteistä taivalta" on kulunut melkein viisi vuotta, en vieläkään luota poniin täysin :(

52.) Saara on ihana, kun menen hakemaan sitä huutaen "poniii", hää hirnuu söpösti :3

53.) Olemme Saaran kanssa syntyneet samana vuonna.

54.) Poni on opettanut miulle paljon tärkeitä asioita, niin ratsastuksesta, kuin muusta ponin käsittelystä



55.) Saara on elämäni poni ja toivon, että yhteinen taipaleemme tulee jatkumaan vielä pitkää!



SEURAAVAAN LUUKKUUN!

18.12.14

18. LUUKKU: Miksi en maastoile?

Olen maastoillut siitä asti, kun alotin Ofella ratsastuksen. Ratsastin Ofella pihalla ja polkuja pitkin metsässä. Pihalla oli kiva ratsastaa, kun taas metsässä oli ahdasta. Miulla ei valitettavasti ole alkuajoilta mitään maastokuvia.

vuosi 2010, kun ollaan tulossa Ofen kanssa kentältä tietäpitkin takaisin kotiin.
 Vuonna 2010, kun aloitin ratsastamisen Vipeleellä kävin myös maastossa. Vipeleellä on todella hyvät puitteet maastoiluun. Metsää on vaikka muille jakaa ja uittamaankin pääsee. Tosin silloin poni ei tykännyt vedestä, joten rantamaastollakaan en päässyt sillä uimaan (nykyään tykkää ja on kesäisin uitoissa mukana). Omalta osaltani mentiin erilaisia polkuja pitkin ahtaista paikoista ja melkein joka kerta maaston aikana Saara lähti käsistä (vaikka olisi ollut taluttaja) , joten siitä ei ole jäänyt hirveän kivoja muistoja... Paras maastomuistoni on, kun pääsin vuonna 2010 uittamaan Mooseria (ilman satulaa) ♥ Valitettavasti tämäkin päättyi huonosti, kun paluumatkalla Saara tallasi ampiaispesään...

Rantamaasto Saaralla 2010

Rantamaasto 2010

maasto 2011... Ahdistava polku

Myöhemmin, kun kävin maastossa olin aina siskoni yms. kanssa ja hyö aina halusi mennä kovaa, joten mentiin aina valkaman mäki niin lujaa kuin ratsuista lähtee... Itse en yhtään tykkää tästäkään, kun poni ei ole minkään laisessa hallinnassa ja sitten vielä pitäisi saada se pysähtymään mäen päällä ennen kuin se törmää muihin tai rupeaa potkimaan... DISLIKE! Enhän minä koskaan valkamäenmäessä ole tippunut, mutta silti en tykkää siitä yhtään.

Talvella on hieman kivempi mennä maastoon, koska silloin tuntuu, että pudotus on ainakin pehmeämpi ? :D Miulla on aika hyvä ideologia... hehheh...

Tosiaan myöhemmillä vuosilla olen käynyt paljon harvemmin maastossa ja pysynyt selässä, mutta en silti tykkää siitä. Vipeleessä olen maastoillut Saaran lisäksi vain kahdella hevosella. Kerran talvi maastossa Parpilla (josta kuva alhaalla), joka oli ihana pullukka suokkitamma, joka hädin tuskin jaksoi juosta valkamanmäkeä ylös ♥ Ihana :3 Olen myös mennyt suokkiruuna Mossella, mutta en nyt virallisesti maastossa, vaan kävellyt tietä pitkin talutuspaikalle.


Toissavuoden kesällä kävin kerran Yyterissä rantamaastossa pienellä Sissi- ponilla. Maasto oli kiva, käveltiin paljon avarassa paikassa, otettiin myös ravia ja laukkaa. Ravi ja laukka tosin tuntuivat aika ilkeiltä, kun olin juuri kaatunut tallimatkalla skootterillani ja polven kohdalle ratsastushousujen sisään oli jäänyt kivi hiertämään (, joka huomattiin vasta surffikeskuksella...), joten kevytistunta oli tuskaa. Rannalla ravattiin ja laukattiin rivistössä ? vai olikohan jono... en ole enään varma :D Silloin yritettiin mennä hallitusti hiljaa, kun polveen sattui, muta tuntui taas hetken laukatessa siltä, että poni lähtee käsistä... Mutta selässä pysyttiin ;)

Tänä vuonna olen käynyt kaksi kertaa maastossa, enkä usko, että tulen tänä vuonna enään menemäänkään. Ollessamme Kanarialla käytiin siskoni kanssa kahden tunnin maastossa. Maasto oli aika mielenkiintoinen. Oli tietä, avaraa tasaista/kivistä hiekkajuttua, ylä ja alamäkiä! Todella vaihteleva maasto, mutta mikä parasta : EI AHDISTAVAA POLKUA PUIDEN VÄLISTÄ TIHEÄSSÄ METSÄSSÄ! :) Mentiin paljon käyntiä, hieman ravia ja kaksi laukkapätkää, eli juuri sopivasti. Vaikka taas oli sen laukan kanssa hieman ongelmia, kun muut (sisko ja tallinomistajien tytär) kääntyivätkin, mutta myö ei :D Muut näkyivät kokoajan, mutta kaktuksien takia piti hetki laukata yksistään, että pääsee kääntymään muiden luokse. hehheh

Kanarialla maastossa 2014


Kanarialla maastossa 2014
Tämän vuoden viimeinen maastoni oli, kun odotettiin Epun omistajan kanssa, että valmennus loppuu, niin hän haki riimun narun ja talutti meidät maastoon. Käveltiin ainoastaan (vai otettiinkohan myö pikku pätkä ravia tiellä?) . Mentiin metsässä ja tiellä. Ylitettiin jopa joku puunrunko. Ihan okei.

Esteri ja kävelymaasto 2014
Eli siis en maastoile, koska maasto on ahdistava paikka varsinkin metsä kaikkine metsäpolkuineen. En myöskään tykkää siitä, kun kaikki haluavat aina mennä niin kovaa ja heittää aivot narikkaan. Tiedän, että Saaralle olisi tärkeää päästä maastoon, joten pyydän muita menemään ponilla maastoon, että hän pääsee revittelemään. Maaston jälkeen poni on aivan mahtava ratsastaa ja huomaa, että poni nauttii maastosta. On sinäänsä harmi, etten pysty mennä ponilla maastossa, vaikka se siitä niin tykkää... mutta, kun minä en tykkää.

Tykkäättekös työ maastosta? Millaiset mahdollisuudet teillä on maastoiluun?


SEURAAVAAN LUUKKUUN!

Tekijänoikeuslain mukaan täältä EI saa kopioida mitään! Kiitos :3